Neuvoja omakotitalossa asuvalle vuokralaiselle

Pidä koti puhtaana. Epäpuhtaudet kannattaa poistaa heti ennen kuin ne ehtivät levitä ympäröiviin tiloihin. Erityisiä epäpuhtauden lähteitä ovat liesi ja märkätilat, siellä erityisesti pyykinkuivaus. Epäpuhtaudet ovat yleensä peräisin ihmisten aineenvaihdunnasta, asumisen erilaisista toiminnoista, rakennus- ja sisustusmateriaaleista, ulkoilmasta ja eräissä tapauksissa maaperästä (radon).

Tuuleta. Ilmanvaihdon tehtävänä on tuoda puhdasta ilmaa hengitykseen ja poistaa rakennuksessa syntyvät epäpuhtaudet. Rakennuksessa syntyy useita epäpuhtauksia, joiden lähteitä ei voida kokonaan poistaa. Tällöin tarvitaan riittävää yleisilmanvaihtoa. Sen avulla esimerkiksi hiilidioksidin ja vesihöyryn pitoisuudet ilmassa saadaan pidettyä ihmiselle ja rakennukselle terveellisellä tasolla. Ilmanvaihdon toiminta perustuu paine-eroihin. Ilma virtaa suuremmasta paineesta pienempään. Paine-ero voidaan saada aikaan joko puhaltimilla (koneellinen ilmanvaihto) tai lämpötilaeron ja tuulen yhteisvaikutuksella (painovoimainen ilmanvaihto).

Pidä koti sopivan lämpimänä. Kun lämpötila on liian korkea, se aiheuttaa tunkkaisuuden tunnetta ja nostaa lämmityskustannuksia. Yleensä 21–22°C lämpötila on hyvä asuinhuoneissa, makuuhuoneissa hieman viileämpi, 18–20 °C. Varastotiloissa riittää 12 °C.  Lämpötilalla on vaikutus myös sisäilman kosteuteen. Sopiva lämpö pitää rakenteet ja sisätilan kuivana. Terveellinen sisäilman kosteus on talvella noin 30–40 %. Kesällä se vaihtelee ulkoilman mukaan ja on noin 50–70 %. Selvästi alle 18 °C lämpötilassa sisäilman kosteus saattaa nousta liian suureksi ja tiivistyessään rakenteiden pinnoille se voi altistaa sienien ja muiden mikro-organismien kasvulle.

Jos epäilet terveyshaittaa asunnossa tai muussa vastaavassa oleskelutilassa, ota aina ensin yhteyttä kiinteistön omistajaan tai ylläpidosta vastaavaan tahoon. Terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveyden häiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.

Vastuu mahdollisten terveyshaittojen selvittämisestä ja korjauksista kuuluu haitan aiheuttajalle. Mikäli kiinteistön omistajan kanssa syntyy erimielisyyttä terveyshaitan olemassaolosta tai korjaustarpeesta, voi kunnan terveydensuojeluviranomainen ottaa asian käsittelyynsä ja tarkastaa tilat.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut terveydensuojelulain nojalla asetuksen (545/2015) asunnon tai muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista. Terveydellisillä olosuhteilla tarkoitetaan asunnon tai muun oleskelutilan fysikaalisia (esim. lämpötila, kosteus, ilmanvaihto, melu), kemiallisia (esim. hiilidioksidit, häkä, formaldehydi) ja biologisia (esim. mikrobikasvustot) olosuhteita.

Pidä piha ja puutarha siistinä. Vuokralaisen on asumismukavuuden ja viihtyvyyden sekä vuokranantajan omaisuuden säilyttämisen takia huolehdittava pihan ja puutarhan yleisestä siisteydestä kaikkina vuodenaikoina. Hoitoon kuuluvat mm. nurmikonleikkaus, istutusten hoito (kasteleminen ja leikkaus), haravoiminen, lumityöt.

Puhdista rännit ja vesikourut. Sadevesi tulee ohjata talosta pois ja sitä varten on myös rännit ja vesikourut puhdistettava sekä lisäosat asetettava paikoilleen, kun sadevettä ei enää kerätä saaviin. Tarvittaessa ota vuokranantajaan yhteyttä, joka viime kädessä vastaa kiinteistön kunnosta.

Lähteitä:

https://www.valvira.fi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/asumisterveys/

https://www.sisailmayhdistys.fi/Perustietoa-sisailmasta/Ilmanvaihdon-perusteet

https://www.loimua.fi/hyva-lammitys-on-terveydelle-turvallista/